1950-luku – Yrityksen perustaminen
1951 Veljekset Kurt ja Lars perustavat Snellmanin Lihan ja Makkaran Pietarsaaressa
Naapurikaupungista Pietarsaaresta löytyi sopiva tehdaskiinteistö. Pietarsaaressa sijaitseva Viitasen & Kälkäisen makkaratehdas, jonka omistivat Hellstrand & Haga tuli myyntiin 1951 ja pojat ottivat 800 000 markan lainan vanhempiensa pieni tila vakuutena voidakseen ostaa tehtaan. Koneita ostettiin 600 000 markalla.
Pystyäkseen lunastamaan aikaisemman makkaratehtailijan lampaansuolitynnyrin joutuivat pojat kuitenkin uhraamaan rakkaan ”Mossensa”, Neuvostoliitossa valmistetun Moskvitshin, jonka he olivat ostaneet Pohjanmaan Lihan ajoilta säästöön kertyneillä rahoilla. Näin Snellmanin Liha ja Makkara oli perustettu ja tuotanto aloitettiin vaatimattomassa kellarikiinteistössä osoitteessa Piispankatu 13 Skatan vanhassa puukaupunginosassa Pietarsaaressa. Kiinteistön jäljelle jäävässä osassa, ”tehtaan” yläpuolella, asuivat Kurt, Lars ja heidän veljensä Per alkuaikoina.
1951: Per tuli mukaan yritykseen juoksupojan hommiin 14-vuotiaana. Hänen ensimmäisiin tehtäviinsä kuului kuljettaa pyörällä tilaukset kaupungin eri myymälöihin. Pietarsaaressa oli 1950-luvulla tapana kuljettaa tuotteet myymälöihin pyörällä ja ”Pelle” kuljetti yrityksen tuotteet pärekorissa. Snellmanin Lihalla ja Makkaralla oli yrityksen aloittaessa toimintansa kolme asiakasta. Pelkästään Skatassa Alholminkadulla oli 8 myymälää ja Amerikankadulla oli 3-4 myymälää Snellmanin aloittaessa toimintansa. Myöhemmin myyntialuetta laajennettiin lähikaduille ja vähitellen koko kaupungin kattavaksi.
1953: Karl tulee mukaan yritykseen Kokkolan Kauppaopiston käytyään ja hänen tehtäväkseen annettiin laskutus. 1950-luvulla käytettiin amerikkalaista kaksinkertaista kirjanpitoa ja joka maanantai pidettiin ”johtoryhmän kokous”, jossa viikon debit ja kredit käytiin läpi.
Snellmaneilla juhlitaan kolmoishäitä
1953: Kolmoishäät! Kurt ja Britta (s. Wargh) ja Lars ja Gunne (s. Granlund) sekä sisko Lisbeth ja Börje (Mård) vihitään helluntaipäivänä 1953. Vastavihityt rouvat muuttavat Piispankadun ”tehtaan” yläpuolella sijaitseviin asuntoihin yhdessä liha- ja makkaramestareidensa kanssa.
Veljekset aloittavat liiketoiminnan
1953–1987: Vähitellen asiakaskunta laajeni ja pian veljekset huomasivat tarvitsevansa myymälän. SkataCenterin myymälää pyöritettiin Snellmanin toimesta (1953–1987) ja se oli sijoitettu samaan rakennukseen tehtaan ja Piispankadun asuntojen kanssa. Liha myytiin sitä vastoin pääasiassa kaupungin keskustassa, ensin Uudessa Hallissa ja myöhemmin Cityhallissa (1956–1971). Myymäläapulaisina toimivat Anna-Lisa Snellman (s. Ek, vihittiin Karlin kanssa vuonna 1955), Anne Lundén, Gretel Wiik ja Ulla Karlsson.
1956: Henry-veli aloittaa työt lähettämössä ja lihanleikkaamossa.
Lihan osto seudun yksityisiltä teurastajilta
Raaka-aineiden osto: Kurt tai Lars lähti kahdesti viikossa Uudenkaarlepyyn lihantarkastukseen tekemään lihakauppoja yksityisten teurastajien kanssa. Kuvassa Kurt on lähdössä Uuteenkaarlepyyhyn ja työvaatteet ovat vaihtuneet kaupantekoon sopivammaksi asuksi. Liikematkojensa jälkeen veljekset menivät Alsabaariin, joka sijaitsi Skatassa Koulukadulla, ja laskivat päivän ostosummat. Taustalla näkyy kiinteistö Piispankatu 13. Samassa rakennuksessa oli jonkin aikaa makkaratehdas kellarissa, SkataCenter-myymälä ja Kurtin sekä Larsin perheiden asunnot. Oikean puoleinen ovi johti Kurtin ja Britan asuntoon, toinen ovi oli myymälän henkilökunnan sisäänkäynti. Myymälähenkilökunnan työvaatteet ovat kuivumassa ja maitohinkit kuuluvat myymälään.
Yrityksestä tulee osakeyhtiö
1956: Yrityksestä tehdään osakeyhtiö ja Per ja Karl tulevat mukaan yritykseen.
Luonnos Piispankatu 13 kellarikerroksen yhdestä huoneesta. Oikealta vasemmalle: Lihamylly, kutteri ja sekoitin. Pojat hoitivat yhdessä lihan paloittelun ja leikkaamisen. Makkaraan tarkoitettu liha jauhettiin. Tämän jälkeen Kurt sekoitti makkaramassan 25–30 litraa vetävässä pienessä kutterissa.
Luonnos Piispankatu 13 kellarikerroksen yhdestä huoneesta. Oikealla näkyy tupakkahuone. Keittopata oli huoneen oikeassa nurkassa ja makkararuisku vasemmalla.
Luonnos Piispankatu 13 kellarikerroksen yhdestä huoneesta: 1) Lihanleikkaamo 2) Lähettämö, tässä näkyy esim. se pärekori, jolla tuotteet kuljetettiin myymälöihin 3) Lihavaraston ovi.
Alkuaikoina käytössä ei ollut kylmähuonetta vaan lihan ja makkaramassan jäähdyttämiseen käytettiin jäätä. Melko pian Bengt Granlund palkattiin laajentamaan kellarikerrosta, jotta talon alle saataisiin kylmähuone. Tila rakennettiin valmiiksi ja ”jäätelömestari” Torsten Sandell asensi kylmäkoneet. Kylmähuone oli noin 25–30 neliömetriä ja Pietarsaaren suurin siihen aikaan.
1956–1971: Cityhallissa, eli kaupungin kauppahallissa Snellmanin Lihalla ja Makkaralla oli oma myymälä, jossa he myivät omia tuotteitaan ja saivat ensimmäiset tärkeät kokemuksensa markkinoinnista ja myynnistä. Samassa rakennuksessa pyöritettiin myöhemmin Herkkuhalli-myymälää (1971–1992) yhdessä muiden toimijoiden kanssa kunnes se myytiin kauppias Bengt Björkskogille vuonna 1992.
Veljekset ostavat Tuhkasen makkaratehtaan ja tuotanto siirtyy Amerikankadulle.
1959: Tuhkasen makkaratehdas Amerikankadulla Skatassa menee konkurssiin. Snellman ostaa yrityksen ja muuttaa Amerikankadun tehtaaseen. Tässä rakennuksessa Snellman toimi pääasiassa 1950-luvun lopulta 1990-luvulle, jolloin pääasiallinen toiminta siirrettiin Kuusisaareen. Nykyään maksamakkaran ja nakkien valmistus tapahtuu edelleen Skatan tehtaassa.
Tuotteet:
- Ensimmäisen makkarareseptinsä Kurt ja Lars Snellman saivat mukaansa Pohjanmaan Lihalta, jossa he työskentelivät 5 vuotta makkaranvalmistuksessa ja lihankäsittelyssä ennen kuin perustivat Snellmanin Lihan ja Makkaran 1951.
- 1950-luvulla valmistetut täyslihatuotteet olivat naudanpaisti, nautafilee ja naudan jauheliha, porsaasta kotletit, niska ja kylki. Meetvursti oli mukana tuotevalikoimassa jo 1950-luvulla.
- Snellmanin aloittaessa yritystoimintansa 1950-luvulla olivat Lauantaimakkara, Suomimakkara, Berliininmakkara, ryynimakkara, verimakkara, nakkimakkara, maksamakkara ja halpamakkara, jota kutsuttiin myös ”hampparimakkaraksi”, Keski-Pohjanmaan markkinoille vakiintuneita tuotteita. Pääasiassa Snellman otti käyttöönsä nämä vakiintuneet tuotenimikkeet ja tuotteista tuli ”Snellmanin lauantaimakkara” ja ”Snellmanin halpamakkara”, ”Snellmanin” jne. arkipuheessa.
- Tuotekehityksen päästyä vauhtiin syntyi myös omia tuotenimikkeitä, esim. Voileipäkinkku ja Mustajussi. Mustajussi oli pyöreä voileipäkinkku, joka valmistettiin mustaan suoleen kun taas voileipäkinkun alkuperäinen versio oli nelikulmainen ja valmistettiin vaaleaan suoleen.
