Ajatuksia ruokahävikin ympärillä

Tiesitkö, että me suomalaiset heitämme pois 160 miljoonaa kiloa ruokaa joka vuosi, ja että me tavalliset kuluttajat olemme niitä, jotka aiheutamme eniten ruokahävikkiä? Sen jälkeen tulevat ravintolat ja kaupat... Nämä hieman yllättävät luvut tulivat esiin MTT:n Foodspill-tutkimuksessa, joka julkaistiin vuonna 2010. Tutkimuksen mukaan jokainen suomalainen heittää siis pois noin 20–30 kiloa ruokaa vuodessa!

Älä heitä ruokaa pois!

Olen vieläkin järkyttynyt. Luin tästä tutkimuksesta ensimmäisen kerran noin puoli vuotta sitten, ja silloin minua huolestutti, että me kuluttaja aiheutamme eniten jätettä Suomessa, ja että asiasta keskustellaan niin vähän. Foodspill-tutkimus osoitti myös, että ruokaa heitetään eniten pois yhden hengen talouksissa, naispuolisten toimesta. Hui kauhistus! Tämähän alkaa osua jo pelottavan lähelle... olenko juuri minä tyypillinen, vastuuton, ruuanhaaskaaja? No en. Minut on kasvatettu syömään ruokani, eikä heittämään sitä pois, ja jos jotain jää niin se kompostoidaan...

Mutta minun täytyy tunnustaa, että jostain kumman syystä kompostipussi ja roskapussi ovat huolestuttavan suuria joka viikko. Miten niin pääsee käymään? Minun on tunnustettava, että olen monesti suunnitellut ruokaostokseni huonosti...ajatuksena oli valmistaa jotain hyvää siitä jauhelihasta...sitten tuli jotain spontaania iltaohjelmaa...ja söinkin sen sijaan ulkona...ja sitten seuraavana päivänä liha näytti sillä lailla vähän epämiellyttävältä ja sen sai heittää biojäteastiaan.

Suurin ongelma minulla on kyllä kuitenkin päivittäisen leivän kanssa. Niinä viikkoina, kun en jaksa syödä leipää joka päivä, on riski suuri, että leipä homehtuu ja joutuu juuri siihen biopussiin. Pakkaukset ovat yksinkertaisesti liian suuria yhden hengen talouksiin, enkä minä pidä leivän pakastamisesta sulattaakseni sen myöhemmin. Leivän pitää olla tuoretta!

”Isi on rotta”

En ole luonnollisesti ainoa, joka miettii tätä ruokahävikkiä, ja juuri isänpäivänä luin yhden parhaista kolumneista pitkään aikaan. Kirjoittaja Ilkka Ahtiainen kirjoitti Helsingin Sanomiin (13.11.2011) kolumnin otsikolla ”Isi on rotta”, jossa hän käsitteli tätä aihetta perheenisän näkökulmasta. Hän yrittää kaikin tavoin vähentää ruokajätettä, jonka hänen perheensä saa aikaan, mm. syömällä sellaista, jota muu perhe pitää jätteenä. Siitä hän onkin saanut lempinimen ”Isi on rotta”, josta hän on ylpeä. Myös Ahtiainen oli tutustunut Foodspill-tutkimukseen ja tuo keskusteluun toisen sukupuolen näkemyksen, koska hän on sitä mieltä että ilman perheenisiä rakkaassa Suomessamme heitettäisiin pois vieläkin enemmän ruokaa.

Miten vähentää ruokajätettä?

No mutta, mitä voimme tehdä tälle ongelmalle? Kun suurin järkytys on laantunut, aion ruveta ajattelemaan kuinka suunnittelen ruokaviikkoni, sitten aion pitää leipätilanteeni paremmin selvillä ja jopa jatkossa ostaa pieniä pakkauksia. Snellmanin Kokkikartanolla osallistuttiin Foodspill-tutkimukseen yhdessä muiden elintarvikevalmistajien kanssa, ja voit lukea lisää tutkimustuloksista heidän kotisivuiltaan. Suomalaiset heittävät siis pois 5 % ostetusta ruuasta! Tämä on siten myös taloudellinen kysymys. Nyt ryhdistäydytään!

Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseksi:

• Osta ruokaa tarpeiden mukaisesti
• Osta sopiva pakkauskoko
• Syö nopeasti pilaantuvat tuotteet pian
• Valmista ruokaa sopiva määrä tai pakasta ylijäänyt ruoka
• Lämmitä vain sen verran ruokaa kuin jaksat syödä
• Parasta ennen päiväys tarkoittaa tuotteen vähimmäissäilyvyyttä avaamattomassa pakkauksessa ja on eri asia kuin viimeinen käyttöpäivä. Kun olet avannut tuotteen, voit luottaa omiin aisteihisi todetaksesi onko tuote käyttökelpoinen vai ei
• Pakasta yli jäänyt ruoka tai valmista siitä uusi ateria.

Onnea matkaan!

Ps. Kun teemme Herra Snellmanin uusia reseptejä, yritämme aina antaa vinkin siitä mitä voit valmistaa ruuasta seuraavana päivänä. Vähennetään yhdessä ruokahävikkiä Suomessa!