all

Lihaa suomalaisilta perhetiloilta

Lihanjalostusyritys Snellmanilla on strategisesti hyvä sijainti keskellä vahvaa naudan- ja siantuotantoaluetta Pohjanmaalla, mikä mahdollistaa hyvän yhteistyön seudun tuottajien kanssa. 

Snellman on 60-vuotisen yrityshistoriansa aikana arvostanut hyviä suhteita alkutuottajiin ja asettanut etusijalle lihanjalostajan ja tuottajan välisen yhteistyön kehittämisen. Snellmanin veljekset neuvottelivat 1950-luvulla suoraan Pietarsaaren seudun yksityisten teurastajien kanssa lihan laadusta ja hinnasta, mikä oli eduksi sekä teurastajille että lihanjalostajalle. Snellman osti Pietarsaaren teurastamon vuonna 1985.  Oma raaka-aineen hankinta turvattiin ja Snellman pystyi jatkamaan läheistä yhteistyötä tuottajien kanssa sekä alkutuotannon kehitystä. 

Snellmanin perhetila

Snellmanin perhetila

Suomen onnellisimmassa kunnassa Larsmossa (Luoto) asustaa Åsa ja Ronny Snellman sekä lapset Gustav, Oscar ja Maja. Osansa ainakin tämän perheen onneen voi olla valtavan kauniilla asuinpaikalla. Kaunis kymmenen vuotta sitten valmistunut talo on keskellä hyvin hoidettua puutarhan kukkaloistoa, puutarha viettää merenrantaan, josta aukeaa silmiä hivelevä saaristonäkymä.
Djupforsin perhetila

Djupforsin perhetila

Jos sanakirjasta etsisi sanan "toimelias" merkitystä, voisi sieltä löytyä Janne Djupforsin kuva. Mies sai vuonna 2002 valmiiksi navetan yli 200 sadalla naudalle. Hän rakensi itse navetan seinäelementitkin muiden töiden ohella. Kun navetta valmistui, päällimmäisenä ajatuksena oli, ettei koskaan enää moista urakkaa, mutta puolessa vuodessa mieli muuttui. Pari vuotta sitten valmistui uudempi saman kokoinen ja samalla periaatteella tehty navetta.
Aikio-Hekkala perhetila

Aikio-Hekkalan perhetila

Marjo-Riitta Aikio ja Jari Hekkala Himangalta ottivat työpaikakseen uuden ja komean navetan joulun 2009 paikkeilla, tällä hetkellä työtovereina on 60 lypsävää. Tilalta tulee Snellmanille välitykseen noin 35 vasikkaa vuodessa. Lehmien lisäksi sisään tullessa tervehtii robotti, joka automaattisesti ja käskemättä siivoaa lattiaa. Käytössä on muutenkin edistyksellistä teknologiaa. Lannan lämpö otetaan talteen maalämpöteknologiaa käyttäen. Jopa juurilypsetyn maidon lämpö otetaan talteen ja sillä lämmitetään käyttövesi. Näin säästetään energiaa, koska maito joudutaan joka tapauksessa viilentämään. Järjestelmän ansiosta sähkölasku putosi puoleen uuteen navettaan siirryttäessä.
Ollilan perhetila

Ollilan perhetila

Jarmo Ollilan sukulaisia on asunut nykyisellä Laihian tilan paikalla jo vuodesta 1638 lähtien. Tila perustettiin nykyiselle paikalleen isojaon (1890-1909) jälkeen, joten historian havinaa on kuultavissa. Tila oli Jarmon vanhempien hoidossa ja vuodesta 1979 asti sikatilana. Ollilat ovat sukutilansa kahdestoista isäntäpari. Myös Helin vanhemmilla oli sikatila, joten toiminta oli tuttua molemmille, kun he ottivat tilan haltuunsa vuonna 1997. Silloin käynnistyivät myös suunnitelmat laajennuksesta. Kauniissa pihapiirissä on tilaa myös lapsien, Juhon, Katrin ja Ainon, puuhailuille.
Kurikka-Ojan perhetila

Kurikka-Ojan perhetila

Vesan vanhemmat aloittivat yhteistyön Snellmanin kanssa 1999 ja vuonna 2003 kun Paula ja Vesa aloittivat tilanhoidon, oli emakkoja tilalla 70. Joulukuussa 2009 valmistui suuri 2600 neliön kokoinen sikala, joka toteutettiin viimeisimpiä alan innovaatioita hyväksikäyttäen. Muun muassa sikojen lannasta otetaan lämpö talteen maalämpötekniikkaa hyödyntäen. Lannasta saatavalla lämmöllä tuotetaan noin neljäsosa sikalan vaatimasta lämmöstä. Lämmön talteenotosta on myös muuta hyötyä, lannan lämpötila laskee ja haju- ja kärpäshaitat vähenevät.
Lehtolan perhetila

Lehtolan perhetila

Kauhajokelainen Lehtolan pariskunta, Miia ja Marko eivät ehkä ole tyypillisimpiä nuoria maatalousyrittäjiä. Automaatioteknikko Marko ja tradenomi Miia ovat ehtineet tehdä toimistotöitä vuosia mm. Tampereella. Kumpikaan ei kuvitellut palaavansa vanhempiensa ammattiin, mutta viitisen vuotta sitten pariskunta muutti alun perin Markon isoisän isän Jooseppi Lehtolan tilalle Kauhajoelle. Jooseppi kävi aikanaan Amerikassakin kaivostöissä ja palasi Kurikan kautta Kauhajoelle, josta hankki silloin Rintakorpi-nimisen tilan. Tilalle kaivattiin neljännen polven jatkajaa vuonna 2005, jolloin Marko ja Miia ottivat haasteen vastaan.