Ollilan perhetila

Jarmo Ollilan sukulaisia on asunut nykyisellä Laihian tilan paikalla jo vuodesta 1638 lähtien. Tila perustettiin nykyiselle paikalleen isojaon (1890-1909) jälkeen, joten historian havinaa on kuultavissa. Tila oli Jarmon vanhempien hoidossa ja vuodesta 1979 asti sikatilana.

Ollilat ovat sukutilansa kahdestoista isäntäpari. Myös Helin vanhemmilla oli sikatila, joten toiminta oli tuttua molemmille, kun he ottivat tilan haltuunsa vuonna 1997. Silloin käynnistyivät myös suunnitelmat laajennuksesta. Kauniissa pihapiirissä on tilaa myös lapsien, Juhon, Katrin ja Ainon, puuhailuille.

Mieluummin perhetila kuin osakeyhtiö

Tällä hetkellä lihasikoja on tuhatkunta. Tarkoitus ei ole perustaa osakeyhtiötä toiminnan ympärille tai laajentaa siinä määrin, että ylläpito ei hoituisi perhetilana. Tätä nykyä kylällä on kolme lihasikalaa, jotka kaikki ovat Snellmanin yhteistyökumppaneita. Muualla Laihialla on kaksi Snellmanin asiakastilaa.

Omavaraista rehuntuotantoa

Olliloiden viljelyksessä on 135 hehtaaria peltoa, ja tila on näin ollen omavarainen rehun suhteen. Suurin osa tämän vuoden sadosta, ohrasta, on jo puitu.
- Parempi puida poudalla kuin sateella, toteaa Jarmo pilke silmäkulmassa.

Työnjako on toimiva, Jarmo pui ja Heli kuljettaa traktorilla viljan tilalle. Tällä hetkellä kuivurissa kuivuu 24 tuhatta kiloa viljaa, kuivaksi se tulee alle viidessä tunnissa. Tuo määrä riittää kahdeksi viikoksi, joten sioille kyllä maistuu.

Rehun laatua ja sikojen hyvinvointia on hyvin tärkeää seurata. Jarmo kertoo, että siat käyttäytyvät aivan eri tavalla riippuen rehun sisällöstä. Rehun määrää ja koostumusta sian tarpeisiin nähden seurataan jatkuvasti. Ylimääräinen valkuaisen määrä rehussa lisää ammoniakin määrää sikalailmassakin heikentäen sikojen viihtyvyyttä. Siat ovat hyvin tarkkoja ruuan suhteen, sillä niiden maku- ja hajuaistit ovat tarkkoja. Siat tunnistavat tutun hoitajan liikkeistä, eleistä ja äänestä, mutta vieraita ne arastelevat. Kun tuttu henkilö, jonka siat tuntevat, käy sikalassa siat pysyvät rauhallisina. 60 % sikojen vuorokaudesta kuluu nukkuessa, loppuaika menee ruuan hakemiseen ja syömiseen.

Kotimaista, lähituotettua ja korkealaatuista ruokaa

Maatalouden tulevaisuudesta keskusteltaessa Jarmo naurahtaa.
- Vaikka kaikki EU-säädökset ei järkeen käy, uskottava on, että toiminta jatkuu. Tilaa ei voi kuitenkaan kehittää lyhyellä tähtäimellä, jolla säädöksiä välillä säädellään.

Heli toivoisi, että kuluttajat alkaisivat arvostaa enemmän kotimaista ja lähiruokaa, hyviä makuja ja laadukasta ruokaa.
- Elämä kuitenkin pyörii ruuan ympärillä enempi tai vähempi.

Olliloiden lihasiatkin syövät todellista lähiruokaa. Rehu tulee 10 kilometrin säteeltä ja rehutiivisteetkin 50 kilometrin säteeltä. Siinä olisi meillä suomalaisillakin opettelemista.

Snellmanista pariskunta toteaa, että kaikki sujuu. Kiitosta saa myös se, että johtajatkin haluavat tuntea tuottajat, tuottajia kohdellaan yksilöllisesti. Eikä toiminta ole teollisen oloista massatuotantoa.
-Ymmärretään toisiamme, kiteyttää Jarmo.