all

Snellmanin tarina 1951–2011

Pietarsaaren kolmesta tyytyväisestä asiakkaasta Suomen kolmanneksi suurimmaksi lihanjalostusyritykseksi

 

Kumpi on parempi?

Keskinkertainen vai paras?
Status quo vai muutos? 
Yksin vai yhdessä?

Vastasitpa kuinka vain, me kunnioitamme vastaustasi. Toiset rakastavat sianlihaa, toiset taas naudanlihaa. Näin on nyt ja näin se on aina ollutkin. Herra Snellman on vakuuttunut siitä, että tämä tosiasia ei tule muuttumaan tulevaisuudessakaan. Jo 60 vuotta sitten hän oivalsi, että on mahdotonta miellyttää kaikkia. Jotkut haluavat parasta laatua, toisille taas riittää keskinkertainen. Jotkut tyytyvät status quoon, toiset tavoittelevat muutosta. Jotkut uskovat, että yksin on vahva kun taas toiset uskovat vahvuuteen, joka saavutetaan yhteisvoimin

Herra Snellmanin tie köyhältä pieneltä maatilalta pienestä kylästä Pohjanmaalta Suomen kolmanneksi suurimmaksi lihanjalostajaksi on vaatinut kovaa työtä, rohkeaa panostusta, vastoinkäymisiä ja menestystä.

Nyt Herra Snellman uskaltaa sanoa, että kannattaa pitää kiinni siitä mihin uskoo ja työskennellä intohimoisesti sen eteen. Vaikka hänellä alkaakin jo olla ikää, ei Herra Snellman ole tippaakaan väsynyt elämään. Hän nauttii saadessaan seurata kuinka nuoremmat tarmokkaasti jatkavat hänen työtään suomalaisen maatalouden hyväksi. Hän vierailee hyvin mielellään makkaratehtaassaan kotikaupungissaan ja hän riemastuu edelleen löytäessään herkullisia ja jännittäviä tuoteuutuuksia lähikaupastaan. 

Paluu perinteisempiin makuihin ja tuotantotapoihin lämmittää Herra Snellmanin sydäntä ja hän toivoo hartaasti, että myös tulevat sukupolvet välittävät toisistaan ja nauttivat yhdessä työskentelystä sekä myötä- että vastoinkäymisissä. 

 


 

Jos haluat tietää lisää Herra Snellmanista – hänen arvoistaan, hänen maailmastaan ja hänen yrittäjyydestään – kannattaa sinun tutustua Snellmanin tarinaan. 

Jos odotat tyypillistä kertomusta yrityksen historiasta, tulet pettymään.  Pahoittelemme. Herra Snellman on aina ollut vähän erilainen, hänen maailmassaan ei raha merkitse kaikkea – ja hän toivoo että tämä ei tulevaisuudessakaan muuttuisi. Tässä maailmassa on niin paljon sellaista, jota ei paksulla setelipinkalla pysty muuttamaan.

Snellmanin tarina on kertomus muutoksesta parempaan. Tällä kertaa ajanjaksona on 1951–2010 ja Herra Snellman on kuten sanottua nykyään harmaahiuksinen herrasmies. Pilke silmäkulmassa hänellä on sitä vastoin jäljellä ja rakkaus lihaan ja makkaraan – se ei ole hiipunut. 

 

1940-luku - Köyhyydestä yrittäjyyteen

Snellmanin veljekset

Snellman-kertomus alkaa Kolpin kylässä Pedersören kunnassa Pohjanmaalla Suomessa. Pienessä Kolpin kylässä Pedersöressä oli 1950-luvulla noin 500 asukasta. Nykyään asukasluku on noin 1100 ja noin 92 % asukkaista on ruotsinkielisiä. Torpin tilalla lähellä kylän läpi virtaavaa jokea varttui suuri lapsikatras sodan varjossa. Ida ja Herman Snellman saivat kaikkiaan 13 lasta, kymmenen vilkasta poikaa ja kolme tyttöä.

1950-luku - Yrityksen perustaminen

Snellmanin liha ja makkara

1951 Veljekset Kurt ja Lars perustavat Snellmanin Lihan ja Makkaran Pietarsaaressa. Naapurikaupungista Pietarsaaresta löytyi sopiva tehdaskiinteistö. Pietarsaaressa sijaitseva Viitasen & Kälkäisen makkaratehdas, jonka omistivat Hellstrand & Haga tuli myyntiin 1951 ja pojat ottivat 800 000 markan lainan vanhempiensa pieni tila vakuutena voidakseen ostaa tehtaan. Koneita ostettiin 600 000 markalla.

1960-luku - Maaseudun markkinoille

Snellmanin viisi veljestä

Vuonna 1960 Henry-veli tuli yrityksen osakkaaksi, ja nyt yritystä pyöritti veljesviisikko! Toisistaan huolehtiminen jatkui ja veljesten perusperiaatteena oli se, että kaikilla oli samansuuruinen palkka työtehtävästä riippumatta. Veljekset pyrkivät myös siihen, että kaikki perheet saivat senhetkisen elämäntilanteensa vaatiman tulon. Jos joku sairastui ja oli taloudellisessa ahdingossa sai kyseinen per

1970-luku - Myyntikonttori ja koulutus

Suosittuja tuotteita

Opintomatkoja tehtiin liha-alan mekkaan eli Itävaltaan, Saksaan ja Hollantiin jo 1970-luvulla. Opintomatkoilta saatiin mm. inspiraatiota ja tietotaitoa, jotka johtivat menestys- ja edelläkävijätuotteisiin eli Steiertuotteiden kokolihaleikkeleisiin ja Hof-maksapasteijaan, joka kuuluu tuotevalikoimaan edelleen.

1980-luku - Vihdoinkin oma teurastamo!

Oma teurastamo 80-luvulla

Snellmanin Liha ja Makkara osti vuonna 1985 Fellmanin veljeksien teurastamon nimeltä Pietarsaaren teurastamo. Hankinta on osoittautunut yhdeksi yrityksen historian strategisesti tärkeimmäksi ja tuottoisammaksi panostukseksi.

1990-luku - Skatasta Kuusisaareen

Snellman Kuusisaari

Snellmanin ensimmäinen konttori oli Hannu Nikkasen vuoden 1984 Saab 900i Specialissa. Huippumoderni Nokian kännykkä NMT 900 asennettiin autoon ja siihen liitettiin faksi. Tilaukset kirjattiin esipainetuille rahtikirjakopiopohjille ja nämä faksattiin Pietarsaaren konttoriin. Myös puhelinmyynti hoidettiin asiakaskäyntien välillä autosta ja tilaukset lähetettiin auton faksilla tehtaalle.

2000-luku - Valtakunnallinen toimija

Leikkaamossa

Suomen Yrittäjät ja Fennia jakavat vuosittain valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Vuonna 2009 palkinnon sai Snellman. Palkintoa on jaettu vuodesta 1968 lähtien yrityksille, joiden liike-idea kantaa suhdannevaihteluista huolimatta. Nimityksen motivointina mainittiin monet eri makuvaihtoehdot, uudet, helposti valmistettavat tuotteet sekä yrityksen usko meetvurstin tulevaisuuteen ja kysyntään. Lisäksi korostettiin sitä, että kaikki Snellmanin työntekijät osallistuvat myös aktiivisesti tuotteiden, tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseen.